Tyhjennä digitaalisen tullihallinnan raita

Yksi globaalin liiketoiminnan tärkeimmistä trendeistä tällä hetkellä on liiketoimintaprosessien ja toimitusketjujen digitalisoituminen.

Yksi tärkeimmistä ehdokkaista digitalisointiin on yritysten tullihallinto, jolla on valtava vaikutus rajat ylittäviin toimitusketjuihin. Mikä on siis yritysten tämänhetkinen tilanne ja mitkä ovat tulevaisuuden näkymät? AEB:n ja Stuttgartin DHBW-yliopiston toteuttama Global Trade Management Study sisältää asiantuntijoiden panoksen.

Tutkimus osoittaa, että vaikka tullitoiminta ei ole yritysten digitalisointisuunnitelmien pääpaino, niillä on tärkeä rooli, sillä 33 % vastaajista ilmoitti, että heidän yrityksensä pitää sitä tärkeänä ja 40 % keskipitkänä. Luvut ovat vielä korkeammat johtotason vastaajilla, mikä johtuu mahdollisesti "Trumpin efektistä", joka on herättänyt keskustelua tariffikysymyksestä.

Vastaajat pitivät viennin hallintaa ja viennin valvontaa kahdeksi tärkeimmäksi digitalisoinnin osa-alueeksi. Yli 35 % ilmoittaa, että heidän yrityksensä on jo toteuttanut tullin digitalisointiprojektin, ja lähes yhtä moni on jo suunnittelemassa tai toteuttamassa tällaista projektia. Useimmat odottavat digitalisoinnin tuovan keskitettyä arkistointia, parempaa hajautettujen tapahtumien näkyvyyttä ja parempaa viestintää tulliviranomaisten kanssa. He odottavat myös huomattavasti pienempiä henkilöstökuluja tullihallinnossa – mutta vain 6 % yrityksistä suunnittelee vähentävänsä tulliosastonsa henkilöstöä seuraavan kolmen vuoden aikana, koska pätevästä tullihenkilöstöstä on pulaa.

Lähes kolme neljäsosaa vastaajista ilmoittaa, että heidän yrityksensä kommunikoivat yksinomaan tai suoraan tulliviranomaisten kanssa tulliprosesseistaan ​​ja jättävät omat tulli-ilmoituksensa – koska sisäinen johtaminen on nopeampaa, halvempaa ja tehokkaampaa. Loput 27 % työskentelevät mieluummin tullipalvelujen tarjoajien kanssa.

Vaikka useimmat yritykset ovat tyytyväisiä tullipalveluntarjoajiinsa, yli 60 % valittaa IT-integraation puutteesta. Noin 63 % kommunikoi sähköpostitse tai puhelimitse palveluntarjoajiensa kanssa, ja vain 26 % on luonut käyttöliittymän palveluntarjoajan IT-järjestelmään. Digitalisaatiossa on selvästi potentiaalia. Sama koskee palveluntarjoajien seurantaa ja valvontaa: vain 43 % suorittaa auditointeja tai pistokokeita. Yli 25 % ei valvo tullipalveluntarjoajiaan ollenkaan. Kun otetaan huomioon yritysten oikeudellinen vastuu ilmoittajana, tämä tilanne ei ole kestävä.

Monille brittiyrityksille, jotka tällä hetkellä käyvät kauppaa vain muiden EU-maiden kanssa, tullihallinto on täysin uusi aihe. Kovan Brexitin tapauksessa nämä yritykset joutuisivat ensimmäistä kertaa tullimenettelyjen eteen. Ja tuonti- ja vienti-ilmoitusten kokonaismäärien sekä tullivälittäjien toimeksiantojen määrän odotetaan nousevan pilviin Brexitin jälkeen, mikä vaikuttaa myös kokeneisiin viejiin.

Joten on avainasemassa luoda vankka perusta tullihallinnolle toimitusketjun tehokkuuden varmistamiseksi Ison-Britannian rajojen yli. Digitaalisella aikakaudella ja globaalin kaupan nopeasti muuttuvassa ympäristössä tällaisen perustan tulisi rakentaa joustavalle teknologialle, joka tukee yrityksiä sopeutumaan nopeasti markkinoiden muutoksiin. Ja se, mihin suuntaan edetä – itsejohtaminen vai välittäjäyhteistyö – riippuu yrityksen liiketoimintastrategiasta.

Mutta IT-järjestelmien integrointi – sekä sisäisesti oman ERP:n ja muiden asiaankuuluvien järjestelmien kanssa että ulkoisesti tullimeklareiden ja tulliviranomaisten kanssa – on molemmissa skenaarioissa ratkaisevan tärkeää ja tämän päivän keskeinen tekijä. Se lisää tehokkuutta, tarjoaa paremman riskinhallinnan ja tuottaa liiketoimisäästöjä yritykselle.

Ja koska nykyinen globaali kaupan kehitys on jatkuvasti valokeilassa, tullihallinto on varmasti kuuma ehdokas siirtymään yritysten digitalisointiagendaan nykyään.